Agatha Christien arvoituksellinen Syyttävä sormi

Vaihtoehtoisista genreistä dekkarit kiinnostivat ehdottomasti eniten. Olen lukenut aiemmin Agathan kaksi kirjaa ("Eikä yksikään pelastunut" ja "Idän pikajunan arvoitus") ja koska pidin niistä molemmista, päädyin valitsemaan jälleen yhden Agathan dekkareista. "Syyttävä sormi" lähti mukaani kirjastosta takakannen tekstin perusteella.
   Kirjassa nuori Jerry Burton ja hänen siskonsa Joanna Burton lähtevät maaseudulle pieneen Lymstockin kylään rauhoittumaan Lontoon hälinästä. Vähän aikaa siellä majailtuaan he kuulevat, että kyläläiset ovat saaneet jo jonkin aikaa nimettömiä kirjeitä, joissa on kirjeen saajaan liittyviä ikäviä valheita. Myöskin Jerry ja Joanna saavat näitä inhottavia kirjeitä. Kyläläiset jättävät kirjeet aika lailla huomioimatta, kunnes yhden kirjeen seurauksena säädyllinen rouva Symmington tekee itsemurhan ja jättää pöydälle lapun, jossa lukee: "Minä en voi jatkaa..." Poliisikomisariot Nash ja Graves alkavat tutkia kirjeiden alkuperää. Jerry, rikospsykologiasta kiinnostuneena nuorena, haluaa olla osana tutkimuksia ja hänestä onkin paljon apua. Vähän ajan päästää samassa Symmingtoneiden kartanossa murhataan nuori palvelustyttö Anges Wooldell. Raaka murha saa kyläläiset järkyttymään pahasti. Poliisien tekemien päätelmien mukaan murhaaja asuu Lymstockissa. Hän kävelee pääkadulla, käy kaupassa ja tervehtii vastaantuljoita. Eikä kukaan tiedä, kuka tuo henkilö on. Dramaattisten tapahtumien ja tutkimuksien aikana Jerry ihastuu itsemurhan tehneen rouva Symmingtonin tyttäreen Meganiin. Kirjan loppuvaiheilla murhan tutkimukseen tulee mukaan myös neiti Marple. Murhista tulee esiin kamalia ja yllättäviä puolia, kun murhan tekijä ja kirjeiden lähettäjä saadaan kiinni. Neiti Marple ylistää Jerryä ja kertoo kuinka paljon Jerrystä oli apua tapahtumien ratkaisemisessa.
    Poliisin rooli romaanissa on tärkeä. Vaikka Jerry on ratkaiseva henkilö murhan ratkaisemisessa, poliisit pitävät tutkimuksia yllä ja toimivat tiiviisti Jerryn kanssa. Kirjassa minäkertojana toimii Jerry. Jerryn "normaalista" elämästä hänen kodissaan Lontoossa ei kerrota paljon. Hänen elämästään Lymstockissa kerrotaan paljon tarinan edetessä. Jerry tekee paljon asioita hetken mielijohteista ja hän ei pety, jos asiat eivät mene sunnittelemallaan tavalla. Hän on utelias ja se on yksi syy, minkä takia hän haluaa jäädä Lymstockkiin hyytävän murhankin jälkeen. Koska Lymstockin kylä on pieni, uhri ja murhaaja ovat usein tekemisissä toistensa kanssa. Poliisit ja Jerry ovat hyvissä väleissä melkein kaikkien asukkaiden kanssa. Kirjassa murhaa ratkovien henkilöiden ajatukset murhan tekijästä vaihtelevat usein ja uusia näkemyksiä esitetään koko ajan. Myöskin useita henkilöitä jätetään ulos laskuista mietittäessä, kuka voisi olla syyllinen. Näin yritetään saada lukija muuttamaan omaa teoriaan murhan tekijästä.
   Kirjassa oli mielestäni liian paljon "turhaa" selittelyä ihmisten taustatarinoista ja ihmisten suhteista toisiinsa. Odotin, että kirjassa olisi ollut vielä enemmän murhia ja niiden tutkimista. Murhia tutkittiin suhteellisen vähän ja mielipiteeni murhan tekijästä vaihtui vain pariin otteeseen ja pystyinkin arvaamaan murhan tekijän. Kirja ei siis vastannut odotuksiani ja missään vaiheessa ei ollut sellaista oloa, että en haluaisi laskea kirjaa käsistäni.